Minun miehet, pieni ja iso. Pieni poika isin sylissä.
Kotoa sairaalaan on kahdeksat liikennevalot. Sitä väliä kuljen neljä-viisi kertaa päivässä. Takana kolisee tyhjä tuvakaukalo ja laukussa odottaa vaatteet, jotka puetaan sitten kotimatkalle. Aina huomenna... Toivottavasti huomenna oikeasti.
Tsemppiä pojalle ja vanhemmille! Ollaan täällä hengessä mukana. <3
VastaaPoistaT: Sinttu
kuulostaapa niin tutulta! meillä oli sama homma toisen tytön kanssa. tsemppiä täältäkin :)
VastaaPoistajuuli
Mikäs pikkumiehellä? jospa saatte pian kotiin<3 t. marru
VastaaPoistaSillä bilirubiniarvot hyppii ylös-alas, valohoito lopetettiin taas aamulla. Illalla ja huomenna aamulla kontrolloidaan, sitten taas tietää miten jatketaan. Kyllä sitä jo täällä kotona kaivataan, ei yhtään kiinnostais sairaalassa ravata.
VastaaPoistavoi ei voimia.. se on raastavaa jättää vauva aina sinne.
VastaaPoistamielläkin pojat olleet valohoidossa..