Onnea pienestä! <3 Mulla vielä kaksi viikkoa laskettuun aikaan ja jos tätä tahtia valmistelee synnytykseen (ei ollenkaan) niin tuohon kahteen viikkoon voi lisätä vielä kaksi viikkoa päälle, aargh. :D
Mä en oo ikinä joutunu kokemaan niitä viimeisiä viikkoja enne LA:ta saati sitten yli meneviä, voin vaan kuvitella kuinka ne vaatii kärsivällisyyttä. Ava syntyi tasan 38, oikeen sopivasti. Tsemppiä sinne odotukseen! :)
Paljon onnea ja Jumalan siunausta pienen tytön elämään sekä muullekkin perheelle! <3 onse vaan niin että rakkaus lapseen syttyy viimeistään kun sen käärön saa syliin<3 Oikein onnellisia päiviä sinne!
Vaikka täytyy nyt olla vähän eri mieltä. Aina se rakkaus lapseen ei syty heti kun sen saa syliin, eikä ole mitenkään epätavallista. Joskus vie paljonkin aikaa, että rakkaus vauvaa kohtaan syttyy. Oikeastaan pelkäsin vähän, että minulle kävisi niin henkisesti vaikean raskausajan jälkeen. Olen hyvin onnellinen siitä, että Ava tuntuu heti niin omalta <3
Olen samaa mieltä kanssasi. Ikinä ei ole minulle syttynyt HETI synnytyksen jälkeen rakkautta lapseen... Sitä on saanut odotella ja pikku hiljaa se sieltä tulee... Mitä enemmän pientä hoivaa.<3 Tämä on monilla hyvin luonnollista, eikä sitä tarvitse pelästyä. Ihmiset olemme erilaisia. Paljon onnea teille uuden pienokaisen johdosta!
Kyllä se silloin syttyy jo lapsen ollessa masussa kun lapsi on toivottu..eikä niin että pelkää että tulee raskaaksi ja kun tulee niin koko raskausaika on raskasta mielen myllerlystä.
Edelleen olen eri mieltä. Vaikka lapsi olisi kuinka toivottu ja odotettu niin sitä ei voi itse päättää, milloin rakkauden tunne sitä lasta kohtaan syttyy. Esimerkiksi odottava äiti saattaa pelätä raskauden keskeytyvän tai syntymättömälle lapselle tapahtuvan jotain, niin ettei uskalla edes pitää vauvasta ennen kuin se on syntynyt. Myös synnytyksen jälkeinen masennus voi tulla ihan kelle tahansa riippumatta siitä, onko lapsi toivottu vai ei. Ja joo-o, olen käynyt juttelemassa näistä ammatilaisen kanssa.
Anonyymille sanoisin nyt, että höpö, höpö! Kätilönä näen päivittäin vastasynnyttäneitä äitejä ja kylläpä se niin vain menee, että rakkus syntyy pikkuhiljaa hoivaamisen myötä. Toki jonkinlainen side syntyy jo raskausaikana ja hoivavietti käynnistyy heti vauvan synnyttyä. Hormonit herkistävät äidin vauvan tarpeille, äiti ikään kuin taantuu itsekin ( tiedättehän sen, kun kaikki itkettää muutaman pvn kuluttua synnytyksestä), ja sen seurauksena äiti myös kiintyy vauvaan. Vauvahan on ihan tuntematon tyyppi, vaikka liikkeitä onkin tuntunut. Mutta persoonaanhan sitä rakastuu. Ja omasta kokemuksestakin tämän allekirjoitan. Ihastuminen ja eakastuminen ovat eri asia. Hetihän tuohon pieneen ihastuu, ja kun oppii tuntemaan, rakastuu.
Viiden lapsen äitinä täytyy todeta että ainakin mulla rakkaus on syttynyt pikkuhiljaa lapsen ensimmäisen vuoden aikana. Ja tällä tarkotan että kun lapsen persoona tulee esiin ja sitä mukaa kun tutustuu häneen niin rakkaus kasvaa. Sekavasti selitetty mutta ehkä jotain ymmärrätte. :)
Kiintymys ja hoivaamisvietti on eriasia ja sitähän kyllä jo tuntee silloin kun vauva on vielä masuasukkina.
Paljon onnea koko perheelle! :)
VastaaPoistaOnnea pienestä! <3 Mulla vielä kaksi viikkoa laskettuun aikaan ja jos tätä tahtia valmistelee synnytykseen (ei ollenkaan) niin tuohon kahteen viikkoon voi lisätä vielä kaksi viikkoa päälle, aargh. :D
VastaaPoistaKiitos! <3
PoistaMä en oo ikinä joutunu kokemaan niitä viimeisiä viikkoja enne LA:ta saati sitten yli meneviä, voin vaan kuvitella kuinka ne vaatii kärsivällisyyttä. Ava syntyi tasan 38, oikeen sopivasti. Tsemppiä sinne odotukseen! :)
Oikein paljon onnea<3
VastaaPoistaPaljon onnea ja Taivaan Isän siunausta koko perheelle!<3
VastaaPoistaOn ne niin ihania pieniä ihmeitä:')
Lämpimät onnittelut,ihana vauva!!!!<3
VastaaPoista(vauvakuume iskee:D)
Oikein paljon onnea pienestä tytöstä! Syntymän ihme on jotain käsittämätöntä <3
VastaaPoista<3
VastaaPoistaPaljon onnea koko perheelle ja enkeleitä pienelle <3
VastaaPoistaJa voi miten kaunis nimi!
Oi paljon onnea!<3 Ja aivan ihana nimi tuo Ava, itselläni on mielessä Aava.
VastaaPoistaAvakin lausutaan pitkänä, halusin samantyylisen lyhyen kirjoitusasun kuin Beassa :)
PoistaOnnea koko perheelle <3 Ihana nimi!
VastaaPoistaoikein paljon onnea pienestä ihmeestä!
VastaaPoistaKaunis pieni ihminen ♥
VastaaPoistaOnnellisia hetkiä koko perheelle!
Onnea ja enkeleita pienelle tytölle ja koko perheelle! suloinen <3 oliko ava minkä kokoinen syntyissään?
VastaaPoistaOikeen sopivan kokoinen, 3237g ja 50cm :)
PoistaOnnea koko perheelle, ihana pieni! <3
VastaaPoistaIhana blogi sulla ja onnea Avasta! <3
VastaaPoistaOi ihanuus <3 Paljon onnea koko perheelle!!
VastaaPoistaOnnittelut pienokaisesta! Toivottavasti mielesi pysyy iloisena ja elämä onnellisena. Raskausaikasi kun kertoi muuta.
VastaaPoistaPaljon onnea ja Jumalan siunausta pienen tytön elämään sekä muullekkin perheelle! <3 onse vaan niin että rakkaus lapseen syttyy viimeistään kun sen käärön saa syliin<3 Oikein onnellisia päiviä sinne!
VastaaPoistaKiitos!
PoistaVaikka täytyy nyt olla vähän eri mieltä. Aina se rakkaus lapseen ei syty heti kun sen saa syliin, eikä ole mitenkään epätavallista. Joskus vie paljonkin aikaa, että rakkaus vauvaa kohtaan syttyy. Oikeastaan pelkäsin vähän, että minulle kävisi niin henkisesti vaikean raskausajan jälkeen. Olen hyvin onnellinen siitä, että Ava tuntuu heti niin omalta <3
Olen samaa mieltä kanssasi. Ikinä ei ole minulle syttynyt HETI synnytyksen jälkeen rakkautta lapseen... Sitä on saanut odotella ja pikku hiljaa se sieltä tulee... Mitä enemmän pientä hoivaa.<3 Tämä on monilla hyvin luonnollista, eikä sitä tarvitse pelästyä. Ihmiset olemme erilaisia.
PoistaPaljon onnea teille uuden pienokaisen johdosta!
Kyllä se silloin syttyy jo lapsen ollessa masussa kun lapsi on toivottu..eikä niin että pelkää että tulee raskaaksi ja kun tulee niin koko raskausaika on raskasta mielen myllerlystä.
PoistaEdelleen olen eri mieltä. Vaikka lapsi olisi kuinka toivottu ja odotettu niin sitä ei voi itse päättää, milloin rakkauden tunne sitä lasta kohtaan syttyy. Esimerkiksi odottava äiti saattaa pelätä raskauden keskeytyvän tai syntymättömälle lapselle tapahtuvan jotain, niin ettei uskalla edes pitää vauvasta ennen kuin se on syntynyt. Myös synnytyksen jälkeinen masennus voi tulla ihan kelle tahansa riippumatta siitä, onko lapsi toivottu vai ei. Ja joo-o, olen käynyt juttelemassa näistä ammatilaisen kanssa.
PoistaAnonyymille sanoisin nyt, että höpö, höpö! Kätilönä näen päivittäin vastasynnyttäneitä äitejä ja kylläpä se niin vain menee, että rakkus syntyy pikkuhiljaa hoivaamisen myötä. Toki jonkinlainen side syntyy jo raskausaikana ja hoivavietti käynnistyy heti vauvan synnyttyä. Hormonit herkistävät äidin vauvan tarpeille, äiti ikään kuin taantuu itsekin ( tiedättehän sen, kun kaikki itkettää muutaman pvn kuluttua synnytyksestä), ja sen seurauksena äiti myös kiintyy vauvaan. Vauvahan on ihan tuntematon tyyppi, vaikka liikkeitä onkin tuntunut. Mutta persoonaanhan sitä rakastuu. Ja omasta kokemuksestakin tämän allekirjoitan. Ihastuminen ja eakastuminen ovat eri asia. Hetihän tuohon pieneen ihastuu, ja kun oppii tuntemaan, rakastuu.
PoistaViiden lapsen äitinä täytyy todeta että ainakin mulla rakkaus on syttynyt pikkuhiljaa lapsen ensimmäisen vuoden aikana. Ja tällä tarkotan että kun lapsen persoona tulee esiin ja sitä mukaa kun tutustuu häneen niin rakkaus kasvaa.
PoistaSekavasti selitetty mutta ehkä jotain ymmärrätte. :)
Kiintymys ja hoivaamisvietti on eriasia ja sitähän kyllä jo tuntee silloin kun vauva on vielä masuasukkina.
"Tuntematonta on vaikea rakastaa" ;)
Paljon Onnea teille! :) Itellä jännittää tuleva. kaikkea hyvää teille! :)
VastaaPoistapaljon onnea!
VastaaPoistat.vakiolukija
Mulla meni juhlatohinoissa teidän ihanat uutiset ihan ohi! TOSI PALJON ONNEA!! <3 Valloittava pieni neiti :)
VastaaPoista