Monesti ajattelen, että haluaisin tallentaa tänne kaikki hienot hetket. Ensimmäiset hymyt ja naurut, kaikki hauskat ilmeet, hyvät päivät ja pitkät päiväunet. Tunteen siitä, että on tärkeä jollekin ja lähellä on rakkaita ihmisiä. Mutta ei niitä asioita voi kuvata eikä sanoin kertoa. Kyllä se säilyy mielessä, se tunne. Ja alkaa hymyilyttää kun niitä hetkiä ajattelee.
Toissailtana kävin kaatosateessa juoksemassa. Sen jälkeen kylvetin molemmat lapset. Nukahdin sohvalle kesken kuulafinaalin. Eilisiltana kävin kaatosateessa kaupasta muffinseja. Just nyt ei sada, mutta kyllä se kohta taas alkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti