Neuvolassa sovittiin, että kokeilen maidotonta ruokavaliota. Eteisessä koliikkista pikku-Edviniä odottaa muutamat siniset ihanuudet. Vasemman puoleiset löysi kummitäti kirpputorilta ja oikealla olevat osti Australian täti H&M:ltä.
285
Täytyy myöntää, että kesän ensimmäiset mansikat olivat loppujen lopuksi pettymys. Se yksi torilla maistettu oli kamalan hyvän makuinen ja näköinen, mutta loput viisi kiloa olivat vain kamalan hyvän näköisiä. Niitä piti syödä niin paljon kuin jaksaa, mutta Bea taisi olla ainoa joka maiskutti mahansa täyteen. Päätyivät melkein kaikki pakastimeen. Ehkä ne talvella maistuvat paremmilta.
Neuvolassa sovittiin, että kokeilen maidotonta ruokavaliota. Eteisessä koliikkista pikku-Edviniä odottaa muutamat siniset ihanuudet. Vasemman puoleiset löysi kummitäti kirpputorilta ja oikealla olevat osti Australian täti H&M:ltä.
Neuvolassa sovittiin, että kokeilen maidotonta ruokavaliota. Eteisessä koliikkista pikku-Edviniä odottaa muutamat siniset ihanuudet. Vasemman puoleiset löysi kummitäti kirpputorilta ja oikealla olevat osti Australian täti H&M:ltä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voimia kummipojalle ja pojan vanhemmille. <3 Tulee elävästi mieleen kun oma pikkuveli itki mahaansa päivät pitkät kun ei mikään ruoka mahalle sopinut. Toivottavasti Edvinillle löytyis pian sopiva ruokavalio. Sitä me täällä kädet ristissä ootellaan ja ollaan pienen perheen elämässä henkisesti mukana.
VastaaPoistaHalauksin, Sinttu (ja Joel, joka pelaa ulkona tennistä)
Sitä täällä ite kukin kädet ristissä odottelee, toivotaan silti ettei se oo se maito kun sitte on uudet imetys ym. pohdinnat edessä...
VastaaPoistaTäytyy satunnaisenkin blogin lukijan kommentoida. Meillä on täällä toukokuun alussa syntynyt koliikki-kalle. Puoltoista viikkoa sitten kävin ekan kerran vyöhyketerapiassa pojan kanssa ja sinne jäi suurimmat itkut. Ei meinannut oikein itekkään uskoa, että se hieronta vois auttaa, mutta nyt meillä on ihan erilainen pikkumies. Toki on vieläkin välillä todella hoidettava, mutta niitä pitkiä itkujaksoja, millon mikään ei auttanu, ei ole sen jälkeen ollut. Kaksi kertaa kävin vyöhyketerapeutilla ja sitte oon ite hieronu kotona. Toivotaan, että tekin saatte apuja siitä hieronnasta.
VastaaPoistaHurjasti tsemppiä ja pitkää pinnaa! Ruokavaliota mun ei siis sitten kuitenkaan tarvinnu muuttaa, vaikka rukiin syömisen ehdin lopettaakin, enkä ole uskaltanut vielä sen syömistä uudelleen alottaa. Toivotaan, ettei se teilläkään olis mitään allergista.
T.Yhden Koliikki-Kallen äiti
Mukava kuulla muidenkin kokemuksia "Koliikki-Kalleista" :) meillä on pisimmillään huudettu 7 tuntia päivässä. Onneksi poika nukkuu yöt hyvin, sillä jaksaa vanhemmat aika pitkälle. Ehdin jo lopettaa omenan, kahvin ja ruisleivän, nyt kokeilen vielä sitä maidotonta. Ajattelin että jos sen vyöhyketerapian jälkeen itkut loppuu niin yritän pikkuhiljaa palautella noita ruokavalioon. Varsinkin maidottomana on aika työlästä olla. Tsemppiä myös sinne, vaikka oliskin pahimmat itkut jo ohi! :)
VastaaPoista