367

Minun pienet muruset. Eilen oltu kiltisti hoitajien kanssa ja tänään kiukuteltu eilisenkin edestä. Rakkaita silti. Sohva on kovaa vauhtia lähdössä, tilalle tulee jotain jännittävää.



366

Kiitos lastenvahtien pääsimme juhlimaan ystäväni häitä tänään muutaman tunnin ajomatkan päähän. Hyvää ruokaa, mukava tunnelma, hauskoja ja koskettavia puheita, hyväntuulisia ihmisiä. Kaunis juhla kaikenkaikkiaan. Ja onnelliset saivat toisensa.

Syksy on saapunut ihan huomaamatta. Ensi viikolla aion ehtiä huomaamaan sen.




365

Joskus elämä potkii päähän. Sillon on parempi, ettei kirjoita tänne ihan kaikkea. Katellaan paremmalla ajalla, hyväntuulisina sitten taas joskus. Ehkä jo huomenna, toivottavasti.

364

Hannu tuli just Bean kanssa lääkäristä, apteekin kautta. Ensimmäinen korvatulehdus, taitaa olla suurin syy tuohon jatkuvaan kitinään.

Kuumeinen tyttö nukkui aamupäivästä jo päiväunet, yhtäaikaa Edvinin kanssa. Sillä aikaa askartelin keittiön seinälle viikkokalenterin. Nyt on joku paikka, mihin laittaa ylös tärkeitä juttuja. Plussan kohdalle positiivisia ylimääräisiä koko viikon juttuja.




363

Kaalilaatikkoa, fysioterapiaa ja muttereita sun muuta kuului aamupäivään. Iltapäivällä käytiin Kylmällä kylässä. Vietiin pitsikeksejä tuliaisiksi. Kaksi alinta kuvaa on kieltä näyttävän 3v Seelan ottamia.





362

Kirppikseltä "Endi" sai pilkullisen takin. Ihana. Huomenna käyn tyhjentämässä oman pöytäni, en osaa yhtään arvioida mitä siitä on tullu. Ihan jonkinverran on tavaraa mennyt kaupaksi silti.



361

Pitkästä aikaa päiväunikuva meidän pikku Beasta. Raidallinen jumpsuit on fb-kirppikseltä, joku möi uuden käyttämättömän. Unipupu liberokaupasta, siitä on tullut hyvin tärkeä.

Pinnasängylle heitetään kohta hyvästit toivottavasti.


360

Eilen sain hetken huokaista. Jatkossa saan arkeeni apua. Tuntuu, että kerrankin joku ymmärsi.

Tänään iltapäivällä kävimme vierailemassa (tai no vierailemassa ja vierailemassa...) ja saimme herkullisen luumupiirakan lisäksi myös herkullista kanakeittoa. Ja hyvää juttuseuraa. Siis mentiin kävellen koko perheellä ja poikakin oli hereillä. Tosin se matka tais olla ainoa hiljainen valveillaolohetki. Pikkuruisen palleroisen poikasen lisäksi tänään on ulvonut myös hyvin herttainen ja huomionkipeä isosisko.

Illan suurin ongelma on ollut neljä pientä sievää mutteria, joita en kertakaikkiaan löydä mistään. Ihan varmasti laitoin ne johonkin hyvään talteen reilu vuosi sitten...



359

Kaikki varmaan nyt luulee, että meillä on hääpäivä tai joku. Eipäs ole. Tykkään tuosta miehestä muulloinkin kun hääpäivänä.


358

Välipalaksi puolukkapaistosta jäätelön kanssa. Helppo tehdä ja maistuu. 100g voita sulatetaan. Lisätään sekaan 1dl sokeria, 1tl kanelia ja 2,5dl kaura- tai neljän viljan puurohiutaleita. Vuoan pohjalle puoli litraa puolukkaa ja seos siihen päälle. Paistetaan 225 asteessa 15 minuuttia. Jäätelön kanssa parasta.


358

Kirppislöytöjä. Itselle farkkulegginsit ja Bealle neulemekko. Mustien löytöjen seassa Edvinille mintunvihreä telttakuvioinen body, Ivana Helsinki for Pikkuset.



357

Kävin järkkäilemässä kirppispöytää. Yhen sortin terapiaa sekin näpertäminen.

Emma ja Helmi oli äitinsä kanssa tänään meillä leikkimässä. Päivän piristys. Muuten tähän päivään on kuulunut paljon itkua ja olemattomia viiden minuutin päiväunia. Nyt nuo onneksi molemmat nukkuu.





356

Myönnän, ne eivät ole aitoja. Kuitenkin ihan kauniita jälkiruokakuppeina. Ostin niitä kympillä kuusi kappaletta.



Ja sitten muiden itkuisien vauvojen äideille. Mukavaa, että olette löytäneet blogini ja luette sitä! Kuitenkin kun vauva on itkenyt neljä kuukautta, luultavasti lähes kaikkea on jo kokeiltu. En oikein jaksaisi enää neuvoja d-vitamiinitippojen vaihtamisesta toiseen merkkiin.

Kiitos auringonkukka viestistäsi, vastaan siihen kun ehdin 

Edvin sai neuvolasta lähetteen allergiatesteihin ja fysioterapiaan. Minä yritän jaksaa tätä.

355

Pienet ihanat ovat tänään koetelleet itkun- ja kitinänsietokykyäni. Täytyy myöntää että taisin ite sitten lopulta rääkyä eniten. Poika nukahti sohvalle ja tyttö tuolla yrittää opetella nukahtamaan sylin sijasta omaan sänkyyn. Huomenna on taas arki. Neuvolaan suunnataan heti aamusta.

354

Lapsille illaksi farkkua päälle. En osannut päättää, että onko tuo Edvinin farkkuhaalari tyttöjen vai poikien vaate. Jos joku luulee tytöksi niin luulkoon. Bea ei halunnut pysyä paikallaan ja otsahiuksia sais näköjään taas leikata.



353

Pling pling kuuluu vaan kun istuu tietokoneella. Siitä tietää että SM-liiga on alkanut taas.

Sain iltapäivällä pikkuveljen. Suuri sydän sille pienelle, kuulemma oli ääntä päästävä tapaus.

Olohuoneen seinälle pääsi punainen rätti, sille on tulossa vielä kaveri. Illalla on hämärää. En raaskinut laittaa valoja kun Edvin nukkuu nukkui sohvalla. Jotenkin odotan jo huomista tai ensin yötä ja unta. Tuntuu ettei tänään ole ollut kaikista parhain päivä.


352

Pallo on saanu paljon kehuja. Kiitos niistä! Se on nykyään meidän talon suunnilleen tärkein tavara. Alemmassa kuvassa on vilkkuu vähän viimeisintä tekelettä. Se odottaa seinälle pääsyä. Punainen alkaa hiipiä keltaisen tilalle olohuoneeseen.



351

Lasten kanssa iltapäiväkahvilla A:n ja tyttöjen luona. Kameran laturi jossain paikassa x, en ole ehtinyt etsimään. Kuvat hätäsesti kännykällä.



350

Aamulla käytiin ulkoilemassa kavereiden luona. Tuntui jo niin syksyltä.

Samoin ajattelevien luona on helppo olla. Sain illaksi vapaata. Saunoin ja pelasin polttopalloa, esimerkiksi. Kylläpäs teki hyvää. Seuraavalla kerralla ei tarvitse houkutella yhtä paljon.


349

Jotkut ihmiset saattavat edelleenkin tulla sanomaan, että kyllä se koliikki loppuu kolmen kuukauden iässä seinään. Sitten sanon, että Edvin täyttää jo 4 kk. Sitten sitä toista nolottaa. Tosin näillä kerroilla Edvin on nukkunut vaunukopassa tai ei ole ollut paikalla ollenkaan. Kokonsa puolesta poikaa ei voi luulla alle kolmikuiseksi. Tänään Edvin täyttää 4 kk. Sen kunniaksi sai jalkaansa punaiset 74 senttiset housut. Onneksi myös koko 68 mahtuu vielä, 62 ei. Itkemisen lisäksi tuo pieni ihana osaa myös nauraa 




348

Äitin pikku askarteluapulainen lähti isin sählyn ajaksi "iinun" luo leikkimään.


347

Viime yö ja tämä päivä mennyt aika lailla pyllylleen. Ei mulla oo edes muita puheenaiheita enää kun tuo huutava poika. Siltä ainakin tuntuu. Ainakin välillä, silti aika usein.

Blogi täyttyy näistä virkkausjutuista. Siinä näperrellessä voi ajatella jotain muuta. Pallon sain lopultakin eilen illalla valmiiksi. Punainen raita tuli piristämään, koska sininen loppui ihanien tavaroiden kaupasta kesken.



346

Näistä tulee ehkä kylppärin matto. Ehkä itselle tai ehkä jollekin lahjaksi. Näyttää aika siniseltä, mutta on oikeasti enemmän harmaa. Sitä paitsi E, kyllä se oli kuusi- eikä kahdeksankulmio :)


345

Luettiin ennen päiväunia Bean kanssa Kuka lohduttaisi Nyytiä? Ihana kirja, kauniit kuvat. Mulla tulee siitä mummi mieleen. Nyt koko muu perhe nukkuu. Tuntuu niin sunnuntailta. Taidan ottaa vähän jäätelöä ja herkutella yksin.



344

Käytiin lunastamassa tänään tovereiden lahjoittama yllätys. Ja kyllä nautittiin niistä neljästä ja puolesta tunnista ihan valtavasti. Ihan kahdestaan. Uikkarit kuivumassa kylppärissä pulikoinnin päätteeksi. Mahat täynnä hyvää ruokaa. Lapset oli pärjänny kotona ihan loistavasti.



343


342

Pahimmillaan poika oli huutava, tummanpunainen, kaarelle jännittynyt paketti, jonka vatsa oli pingottunut palloksi kuin nälkää näkevällä afrikkalaislapsella. Itkussa oli vain yksi sävy: täysillä. Olimme varmoja, että lapsella oli kipuja.

Kohtaukset alkoivat koetella voimia. Parhaimmillaan poika itki kuusi tuntia putkeen.

Painelimme lapsen jalkapohjia, silittelimme vatsaa ja hieroimme selkää. Hieronta oli mukavaa ajankulua, mutta itku oli ja pysyi.

Mitä rajumpaa ravia, sitä vähemmän lapsi itki. Jalkakyykyt olivat oiva liike. Mitä alemmas kyykistelimme, sitä parempi teho. Kävelimme ympäri asuntoa mitä kummallisimmilla askelluksilla ja toivoimme, että itku loppuisi seuraavana päivänä.

Lapsemme itkukohtaukset mietityttivät myös sukulaisia ja ystäviä.

Karsin ruokavalioni minimiin. Muutaman viikon kuluttua palautin ruoka-aineita dieettiini yksi kerrallaan. En huomannut mitään eroa.

Kokeilimme kantoliinaa, kapaloa, rintareppua, maitohappobakteereja.

Olin kuvitellut kuljeskelevani vauvan kanssa päivät pitkät kaupungilla, käyväni kahviloissa ja istuvani puistossa. En voinut lähteä mihinkään.

Tajusimme olevamme koliikkiveneessä yhdessä. Emme riidelleet. Emme olisi ehkä edes jaksaneet.

Pahimmalle tuntuivat hyvää tarkoittaneet kommentit, joissa muistutettiin, että "kaikki lapset itkevät" tai "lapsiperhe-elämä ei ole helppoa". Tunsin syyllisyyttä, että otin itkukohtaukset niin raskaasti.

Huomasimme, että pysyimme rauhallisempina ja vauvaa oli paljon mukavampi heijata sylissä, kun kuunteli samaan aikaan musiikkia tai televisio-ohjelmaa.

Pian itkukohtauksia oli vain muutama päivässä.


Ylläolevat ovat suoria lainauksia tänään postiluukusta kolahtaneesta vauva-lehdestä. Suoraan kuin meidän elämästä viime kuukausien ajalta. Meillä oli jalkakyykkyjen sijasta jumppapallo ja olympialaiset suorana netistä 12 tuntia päivässä taisivat pelastaa hermoromahdukselta. Nyt olemme jo tuossa muutaman itkukohtauksen vaiheessa. Ehkä tämä tästä pikkuhiljaa, ehkä meilläkin on joskus aurinkoinen yksivuotias poika.

Tuli itku kun ystävä kävi ovella. Kiitos kaikille meitä ajatuksin, sanoin ja teoin muistaneille!

Kävin kaupungilla pikku kierroksen. Matonkuteita ja sukkia ostamassa. H&M:n kassalla myytiin sydämellisiä keittiöpyyhkeitä, niitä tarttui myös mukaan. Ja torilta metrilakuja. Kajaanissa tuoksui syksy ja suunnistuksen maailmancup. Hannu ja Bea lähtivät seuraamaan sitä tuonne sateeseen.



341

Eilisestä jäi mielen pohjalle kutittelemaan ajatus, että pyytäkää tyytyväistä mieltä. Mukava ilta oli. Toisella meksikon pikajunan rosvolla oli linssittömät rillit. Syksy saa parvekekukan pudottamaan terälehtensä pikkuhiljaa, vielä on silti melko hyvävoimaisen näköinen. Alla sekalaisia otoksia.